2023-imi Meeqqanik persuttaasarnermut sumiginnaasarnermullu akiuiniaqatigiiffiup (NFBO) ataatsimeersuarnerani qulequttat naapertuuttut pingaarutillillu

Qarasaasiakkut meeqqat inuusuttullu inuttut kinguaassiuutitigut inuunerannik illersuineq

Ammaanersiornermi saqqummiussaq: Dr. Maria Rún Bjarnadottir, director for Internet safety, Icelandic National Commissioner for Police in Iceland.

Teknologi qarasaasiarsornerlu atugaaleraluttuinnarput, taamatuttaaq tamatta ulluinnatsinni ilaaleraluttuinnarlutik. Meeqqalli periarfisssaat atuinerallu nakkutigineqarajunngilaq taamaattussaannartullu isigineqarluni. Meeqqat internetsimi ilaginnaannarneqarput ilitsersorneqanngillat toqqammavissinneqaratillu.

Taamaalilluni meeqqat ukiuminnut naapertuutinngitsunik, inunnit ajortumik siunertalinnit (kannguttaatsuliortartunit) imal. paasissutissanik uukapaatitsiniutinik siumuinissaannut aarlerinaat annertuvoq. Meeqqani kisimiilluni internetsimiinneq navianarluinnartuusinnaavoq.

Tamatuma saniatigut qarasaasiarsornermut tunngatillugu kinguaariit akornanni annertuumik avissaanganeqarpoq, utoqqaat amerlasuut internetsimi meeqqamik qanoq ilitsersorlugillu illersornissaat nalornissutigaat. Angajoqqaat ilaat meeqqamik qarasasiakkut sulerinerannut annikitsuinnarmik isummertarput. Pisortani aalajangiisartut amerlasuut unammilligassat annertussusaat eqqumaffiginngilaat, meerartatsinnullu inuusuttatsinnullu piviusutut isigineqarnerat annertusigaluttuinnartoq nalinginnaasumik inuunermut assersuutissanagu.

Danmarkimi Red Barnet-ip www.redbarnet.dk nalunaarusiaa naapertorlugu, ikiortissarsiniarnissamut tunngatillugu meeqqanut inuusuttunullu akimmiffissat annertupput. Akimmiffiusartut taakku annikillisinnissaat inersimasut akisussaaffigaat:

• Inersimasunit inuiaqatigiilluunniit aaqqissugaanerannit ikiorneqarnissi meeqqap upperinngilaa
• Qarasaasiakkut internet atorlugu innarlerneqarneq, pimmatigineqarneq il.il. imminut pisuutinnermut kanngusunnermullu attuumassuteqarpoq.
• Pinerlineqartut puigorusunnerusarpaat taamaammallu allanut oqaluttuarissanagit
• Sumi ikiortissarsisinnaanerup ilisimanissaa ajornakusoorpoq

Paasissutissanik siunnerfilinnik, najoqqutassanik inatsisitigullu toqqammavissanik pisariaqartitsineq annertuvoq. Pineqartoq nalinginnaasumik inuunertulli atitutigimmat, periarfissat arlallit ukkanneqarnissaat pisariaqarpoq.

Assersuutigalugu kommunit amerlanersaat meeqqat persuttarneqartarneranni upalungaarsimasoqarput periusissiaqarlutillu. Pisortat imal. sullissiviit ikittuinnaat meeqqanut tarnikkut nakuuserfigineqartunut imal. qarasaasiakkut nakuuserfigineqartunut upalungaarsimasoqarput.  

Taamaammat Siunnersuisoqatigiit pisortat unammilligassanut taakkununnga siusissukkut iliuuseqarnissaat pisariitsumillu ersarissumillu ataqatigiissunik iliusissalimmik upalungaarsimanissamut pilersaarusiornissaat innersuussutigaat.

Taamaalilluta inuiaqatigiittut meeqqatsinnik inuusuttatsinnillu silarsuatsinni nalinginnaasumi piviusuusaartitamilu illersornissaannut piareersarneqarlutalu piareersimassaagut.

Meeqqat agguaqatigiissillugit aqqaneq marluinnarnik ukiullit internetsimi pornonik isiginnaartarnerat annertusiartortoq, misissuinerit takutippaat. Pingaartumik nukappiaqqat 98%-it pallittut internetsimi pornonik isiginnaartarput. Nukappiaqqat taamaaliortarnerminnut makku patsisiginerarpaat:

• Tissassarniarlutik
• Ilisimasaqalerniarlutik
• Nuannariinnarlugu

Ilisimatusarneq naapertorlugu tamanna inuusuttut kinguaassiuutitigut peqqissuunerannut ajortumik kinguneqariartorpoq. Perusussuseqarneq pornografip annertusitittarpaa, taamaalillunilu atuisumut sakkortusaataasarluni. Pornografi atoqatigiinnerup suuneranik allaalluinnartumik/eqqunngilluinnartumik takutitsisinnaavoq, misissuinerillu naaggaarneq akuerinagu pornonik annertuumik isiginnaartarnikkut aapparisamik kinguaassiuutitigut sammisanik pinngitsaaliiniartoqartarpasinnera takutippaat. Taamaaliartorneq pornonik atuisut aapparisaminnik akuersisitseqqaarnissamik pimoorussinnginnerunerannik tikkuussivoq.

Taamaammat pingaaruteqarpoq:

• Meeqqaat ATOQATEQAQQAARTINNATIK internetsimilu pornonik ISIGINNAATALERSINNATIK atoqatigiinnissamut akuerseqqaarnissaq, kinguaassiuutitigut peqqinnartumik inuunissaq ilikkassavaat
• Meeqqat qarasaasiakkut atuinerannut sammisaannullu maleruagassiornikkut, ilitsersuinikkut qaammarsaanikkullu isumannaallisaaqqaarnermik safety first inerisaanissaq.

Pitsaaliuinissaq, kiisalu piaarnerpaamik meeqqat internetsimi isumannaallisaaviginissaannut isummernissarput annertuumik pisariaqartinneqarpasippoq.

Taamaammat oqaasinnguinissaq iliuuseqarnissarlu pisariaqarpoq:

• Qarasaasiakkut akuuffigisami inuit pisinnaatitaaffii naleqartitallu
• Qarasaasiakkut innarliinerit meeqqanut inuusuttunullu naapilluni attaveqatigiinnani qarasaasiami piffissamik annertuumik atuinerup sunniutaanik ilisimatusarneq
• Ukununnga sammititanik sumi ikiortissarsisinnaaneq pillugu paasissutissiineq:
  > meeqqat inuusuttullu
  > angajoqqaat
  > pinerluuteqarsimasoq
• Pisortani isummernissaq upalungaarsimanissarlu
• Innuttaasunik toqqaannartumik sullissisuni meeqqanik naapitsisuni paasissutissat eqqarsartariaaserlu
• Paasissutissanik katersineq

 

Sulianik nangitsinissamut isumassarsiat

Internetsimiittunik piiaasoqarsinnaavoq, internet safety-mi aamma ilitsersuuteqarpoq isumassarsiorfigisinnaasatsinnik:

• Siunnersuineq/ajornartoorfinni ikiorsiineq (qarasaasiakkut) www.112.is
• Piiaanissamut siunnersuisarfik: www.sletdet.redbarnet.dk
• Internetsimi imarisat assigiinngitsut ukiutigut killiliiffiginissaannut maleruagassiorneq
  > ass. pornot sakkortuut, aammali qarasaasiakkut inuit attaveqatigiittarfii
  > Meeqqat qarasaasiami illersorneqarnissaannut, ass. assinik ilisarsinermi, oqaatsinut uumissuisunut il.il. ilisimassuseq inummeersuunngitsoq sakkugineqarsinnaava?
  > Qarasaasiakkut inuit attaveqatigiittarfiinut piumasaqaatit

Angry internet – why do young men go there?

Ammaanersiornermi saqqummiussaq: Niels-Christian Bielenberg, Center for Digital Youth Care in Denmark-imi immikkut ilisimasalik.

Dr. Maria Rún Bjarnadottir-itulli Niels-Christian Bielenbergip uparuarpaa, meeqqat inuusuttullu ataatsimut isigalugit qarasaasiap silarsuuaani immineerneqarnerat, najoqqutassaqanngilaq inersimasunngorsimanermullu apeqqut avaqqutiinnariaalluni. Inuusuttut aamma kisimiillutik killiliisussaasarput, qanoq kinguneqarnissaanik naatsorsuillutik paasissutissanilu immaqa ilumoortuni immaqaluunniit ilumuunngitsuni aqqutissarsiortarlutik.

Tamatuma saniatigut aarlerinaatit makku pissutigalugit Bielenbergip nukappiaqqat internetsimi sammisaat pissusilersornerallu immikkut ernumassutigai:

• Ukiukitsut qarasaasiakkut ingasaassiniani amerliartuinnarnerat (imarisaanut inuusuppallaarujussuit)
• Angutit inuusuttut angutitut kinaassutsimik pitsaasumik/inuiaqatigiinni inissisimaffimmik amigaatillit, eqqunngitsutut kiserliortutullu misigisut
• Misigissutsimik iliuuseqarfiginissaat oqaluuserinissaalluunniit nukappiaqqqat ilinniartanngilaat
• Meeqqat inuusuttullu uukapaatitsiniarneq peqqusersusaarnerlu immikkoortissinnaanngilaat
• Meeqqat inuusuttullu kinguaassiuutinut tunngasunut alapernaannerat pinerliisut atornerluttarpaat, niviarsiaqqat kisimik pinnatik nukappiaqqattaaq isumapiloqarneq tunngavigalugu tatiginnilersinniarneqartarput.

Taakkumi angutit arnanit sumiginnagaasutut misigisut?

Taamaattunut angutinut (inuusuttunut) paatsiveerusimasunut, kamassalinnut misigissutsikkut inuiaqatigiinnilu inissisimaffeqanngitsutut misiginerminnut ajortumik iliuuseqarfiginnittunut, taaguutaavoq. Eqqarsartariaasaat nalinginnaasumik anngiortumik pilersaarusioqatigiinnerusarpoq sunullu tamanut akerliujuarluni. Politikkikkut eqqortuliunngitsut nersugaraat arnanullu ajoqisumik qinngarsuisumillu isiginnittariaaseqarajullutik. Sunut tamanut allanik pisuutitsineq, angutinut arnanit sumiginnagaasutut misigisunut ilisarnataavortaaq.

Nukappiaqqat ikiorserneqannginnerat tamatuma navianaatigaa. Allanik pisuutitsinermik uppernarsaaneq qinngarsuilluni oqaaseqartarneq, taamaalillutik ileqqorissaarnermut tunngatillugu killissaminnik isumaliutiginninnermillu ajortumut saatitsisoq ataatsimoorfiginialersarpaat.

Taamaammat nukappiaqqap, aallaqqaammut immaqa arnanit sumiginnagaasutut misigisut ingasagilaaraluarlugit, ataatsimoortunut peqataasutut misigineq- taamaattut ileqqorissaarnermut naleqartitanullu ajugaasarmata, nukappiaqqap kiserliortup taakkunani akuuginnarnissaa ilimanarluinnarpoq.

Siuliani nassuiarneqartutut inuusuttut ikiortissarsiniarnissaat ajornakusoortorujussuugajuppoq, paasineqarnissamullu imal. ikiorneqarsinnaanissamut tatiginninnerat annikeqaluni.

Taamaammat inersimasutut makku eqqumafiginissaat pingaaruteqarpoq:

• Ajornakusoortunik imal. “kanngutsinnartunik” oqaloqatigiissuteqarsinnaaneq. Nalornigaanni apersuinissamut aallaaviusinnaasunik najoqqutassaqarpoq.
• Inuusuttut sumiiffianni – qarasaasiami naapinnisaat
  > chat/sms
  > pinnguaatinik pinnguaqatigiit
• Meeqqanut inuusuttunullu pitsaasumik maligassiuisuunissarput
• Aperinissamut sapiissuseqarnissarput minnerunngitsumillu malitseqartitsinissarput
• Meeqqat inuusuttullu qarasaasiami inuunerisa nalinginnaasumik inuunertulli pingaaruteqassusaata paasinissaa
• Ilinniagallit qarasaasiakkut pissusilersornerup iliuuseqarfiginissaanut ilinniartinneqassapput

Inersimasut allaat qarasaasiakkut torersumik pissusilersorsinnaasannginnerat inuit attaveqatigiittarfiini takujuaratsigu, qanoq ililluta meeqqat torersumik pissusilersornissaat naatsorsuutigisinnaavarput?

Qarasaasiakkut attaveqatigiinni, qarasaasiap isiginnaarutaata saani toqqissinartumik ungasissusilimmi issiatilluni, kinaassuseq isertuullugu namminiussutsimik misigisamik eqqunngitsumik pilersitsisarpoq. Piviusumili tamatuma akerlerluinnaraa internetsimi tunngaviusumik tassaavoq isaariaq nunarsuarmut tamarmut ammasoq.

Qarasaasiakkut innarlerneqartunik tapersersuineq akuliunnerlu

Ammaanersiornermi saqqummiussaq: Linda Jonsson, meeqqanik tarnikkut nappaatilinnik katsorsaanermi PhD inunnillu isumaginninnermi ilisimatooq Support an intervention for victims of online sexual abuse – what is special?

Internetsikkut innarliinerit nalinginnaasumik inuunermi innarliinertuulli assigiinngiiaartigalutillu annertutiginerat, Linda Jonssonip erseqqissaqqippaa. Pinerlineqartumut taamatulli anigoruminaatsiginera suusupalugineqassanngilaq.

Pingaarnertut allaassutaasoq, pinerliisup pinerlisamut imminut ajoqusernissamut uukapaatitsiniarnera assilisaminillu /videonik tamanut siammarterinissamik sioorasaarineraniippoq. Taamaalilluni innarliineq timikkut innarliinertut piffissamik killilerneqanngilaq.

Tamatuma saniatigut pinerlisap innarligaanerup kimit ilisimaneqalernissaa, assit kimit takuneqarnissaat qanorlu annertutigisumik siammarterneqarnissaat nakkutigisinnaanngilaa.

Taamaalilluni kinguaassiuutinut tunngasunik inummullu namminermut tunngasunik internetsikkut avitseqateqarneq, nalinginnaasumik inuunermi innarligaanertulli tatiginninnermik pakatsisitsineruvoq annertooq innarliisorlu. Pinerlineqartumut nalaatsinerit anigoruminaannerannut makku pissutaapput:

• Kanngutinnarnera aliatsannarneralu
• Pinerliisumit sioorasaarneqarneq siooranerlu
• Imminut annertuumik avoqqaarinermik nassataqarnera (ass. takukkit nammineq assilisat)
• Meeqqat kinguaassiuutitigut sammisaqarnissamut piareersimaffiginngisaminnut kissaatiginngisaminnullu pinngitsaalineqarnerat
• Meeqqap ikiortissarsiniarnissaminik ajornartorsiuteqarnera
• Qarasaasiap silarsuaa kaasarfimmiittuarmat meeqqap innarlerneqarnerminit aniguiniarsinnaannginnera. Taamaalilluni innarlerneqarnermit aniguiniarfissaqanngilaq.

Pingaartumik meeqqat inuusuttullu inuttut attaveqateqarnermi unammilligassalimmi peroriartortut, meeqqallu sumiginnagaallutik peroriartortut, Jonsson naapertorlugu qarasaasiakkut innarlerneqarnissamut sanngiiffeqarput.

Uukapaatinneqarnissamut immikkut sanngiiffeqaramik inersimasumut pitsaasumik attaveqarniartuupput, taamaammallu pinerliinianit atornerlunneqartarlutik.

Qanorli iliorluta meeqqagut tapersersussavagut?

• Meeqqat inuusuttullu ikiorneqarniarunik sumut (ass. Tusaannga-mut, ilaqutariinnut sullissivimmut, atuarfeqarnermi siunnersuisarfimmut il.il.) saffiginninnissinnaanerannik ilisimatinnissaat qulakkeerlugu.
• Meeraq ikioqquppat (siuliani innersuussatut upalungaarsimasoqarneq naapertorlugu) kinguneqarluartumik malitseqartitsinissaq/katsorsaanissaq qulakkeerlugu.
• Angajoqqaanik tungiuisunillu allanik ilitsersuineq
• Meeraq ikioqquppat inersimasut pissusissarinngisamik qisuariarnerannik pitsaaliuineq (ass. kamannermik, assuarlernermik imal. suusupaluginninnermik)
• Angajoqqaat/tungiuisut internetsimi ajornartorsiutinik avaqqutaaralutik ingerlaniarnissami iluaqutaasumik aarlerinaataasut kiisalu qarasaasiakkut attaveqatigiinnermi pitsaasumik peqqinnartumillu pissusilersornissaat pillugit meeqqaminnik oqaloqateqarnerat iluaqutaasinnaavoq
• Internetsimi ilikkagassatigut pinnguaatitigullu periarfissanik pitsaasunik ersersitsineq, kiisalu aarlerinaatinik meeqqat siumorsinnaasaannik qanorlu iliornikkut ingalassimanissaannik erseqqissaaneq.

Red Barnet Finland-mit isumassarsiat

Red barnet Finland, inuusuttunut sanngiiffeqartunut attaveqarnissaq, minnerunngitsumillu eqqarsartaatsit ingasaassiniartut ingasaassinianullu akuliunneq, oqaatigineqareersunut arnanit sumiginnagaasutut misigisunut atassuteqartortaaq pitsaaliniarlugu, qarasaasiakkut pinnguarnermiinneq pitsaasunik misilittagaqarfigineqarpoq.

Suliniummi inuusuttunut sammisassat pitsaasut ataatsimoornerillu neqeroorutaapput, taamatuttaaq inuusuttunut 13-init 19-illu akornanni ukiulinnut, inersimasumik toqqissinartumik neqerooruteqarlutik. Inuusuttut nalinginnaasumik inuunermi ataatsimoornernut nutaanut saqqummiiviginissaat, inuttullu inooqataanermut piginnaasaminnik sungiusarnissaat siunertaavortaaq.

Tamatuma saniatigut suliniummi inuusuttut qarasaasiami pissusilersornerat sammisaallu kinguneqarluartumik iliuuseqarfigisinnaanngorlugit, ilinniagalinnik sungiusaanissaq neqeroorutaavoq.

Sammisat, assersuutigalugu tassasinnaapput annanniarfissiaq imal. piviusuusaartitsineq pisumik aalajangersimasumik takutitsisoq. Inuusuttut ikioqatigiillutik pisumi sapinngisamik pitsaanerpaamik iliuuseqarnissaq anguniassavaat. Taamaalillutik inuusuttut isumaliutiginninnissamut namminerlu toqqaanissamut ”pinngitsaalineqassapput”.

Suliniutip ilaa annertooq tassaavoq:

• Inuusuttut sammisani aaqqissuussani annertuumik akuunissaat sunniivigeqatigiinnissaallu
• Sammisat inuusuttut imminnut ataatsimoornermullu pitsaasunik toqqaanissaannut toqqaannginnissaannullu piginnaanerat nukittorsarniarlugu, inuusuttunut isumaliulersitsinissaat
• Inuusuttut imminiiginnarnagit, inersimasunik toqqissinartunik peqateqarluni sammisaqareernerup kingorna malitseqartitsisoqarnissaa.

Suna pillugu Norgimi politiit TikTok-imi qitippat?

Ammaanersiornermi oqaaseqaat: Lone Strand, politiit qarasaasiami inoqatinut malinnaanermut immikkoortortami politiinspektøri (Norgimi)

Lone Strand naapertorlugu qarasaasiami sammisaqarnerup annertusiartornerata iluaqutissartarpassuaqarnera Norgimi politiit maluginiarpaat. Innuttaasunut, nalinginnaasumik inuunermi taamaqataanik attanneqarnissaa ajornarkusoortinneqartumik, inoqammut soqutiginninnermik attaveqarnermillu pilersitsivoq. Tamatuma peqatigisaanik inuusuttut ullumikkut internetsimiinnerunerat nassuerutigineqarpoq. Politiit takussaapput qarsaasiakkullu sulineranni attavigineqarsinnaallutik.

Lone Strandip iluaqutitut ilaatigut makku erseqqissarpai:

• Periarfissap annertuserujussuarnera
• Saaffigisanut assigiinngitsunut paasissutissiineq
  > mianersoqqussutit, ilisimatitsineq, ilitsersuutit (ass. angutip kinguaassiuutaasa assinganik nammineq piumasarinngisamik nassitikkaanni qanoq iliortoqassava?)
• Politiit tusaamaneqarnerannut iluaquttaavoq
• Qarasaasiami nakkutilliineq (ass. tusagassiisarfinni soorlu Omegle – talk to strangers, tassani allanilu inersimasut meeqqanut attaveqarniartarnerat politiit akuttunngitsunik misigisarpaat
• Qarasaasiakkut angajoqqaanik sammisaq aalajangersimasoq paasissutissiissutigalugu ataatsimeeqateqartoqarsinnaavoq
• Meeqqat inuusuttullu politiinut tusagassiorfimmi toqqisinartitaminni attaveqarsinnaapput

Norgimi politiit ilisarnaatiminnik/kinaassutsiminnik qarasaasiakkut nalunaarnerminni mianersortorujussuupput. Kinaassutsimut eqqunngitsumut attaveqarneq paasiniarneqarsinnaanngorlugu, politiit ilisarnaataat tamakkerlugit nittartagaanni pissarsiassaapput.

Matumuuna tamanna uagut najukkatsinni politiinut pinerluttaalisitsinermullu Siunnersuisoqatigiinnut (PiSiu) kaammattuutaavoq, nunatsinni akuuffigisami qarasaasiakkut annertuumik periarfissaqarpoq 😊

2023-imi meeqqat qarasaasiamik atuisut

Ammaanersiornermi oqaaseqaat: Dr. Elizabeth K. Englander, Massachusetts Aggression Reduction Center at Bridgewater State University-mi pisortaaneq

Kids online in 2023: Crises, Content and Cyberbullying

Smartphones-it taamaalillutillu inuit attaveqatigiittarfiisa ineriartornerat, suliffissuaqalernerup 1700-ikkut qiteqqunneranni aallartittup kingorna ineriartornerunera annertunerpaallunilu allannguinerpaasoq! dr. Englanderip uparuarpaa. Aalajangiullugu oqaatigisaq, tamatuma piginnaasamik nutaarluinnarmik piumasaqaatitaqarneranik, taamatuttaaq pissusilersornitsinnut annertuumik sunniuteqarneranik tunngaveqarpoq. Maluginiagaq soqutiginartoq.

Siornatigut ass. pimmatiginnittarneq, pingaartumik atuarfimmi anitsiarfimmi (imal. suliffimmi – inersimasummi aamma pimmatiginnittarmata) pisarpoq. Ullumikkut inuit attaveqatigiittarfiisigut tarnikkut nakuuserneq annertusiartuinnarpoq- nappaalanersuaqarneranilu annertusitinneqarunarluni. Tamanna eqqarsartaatsikkut peqqissutsip ajorsineranik kinguneqarpoq, taamatuttaaq meeqqat inuusuttullu inuttut inooqataanissamut sungiusarneqarnissaq, nalinginnaasumillu inuunermi iliuuseqarnissami ileqqorissaarnissamut najoqqutassaq amigaatigaat. Inuttut inoqatinut soqutiginninneq, meeqqat inuttut inooqataanissamut ineriartorneranni pingaaruteqarluinnarpoq.

Aarlerinaatit arlaliupput maanna naammattumik pimoorunneqanngitsut kinguneqarluartussamillu iliuuseqarfiginngilluinnakkagut:

• Imarisaanut qarasaasiakkullu attaviginnittunut tunngatillugu maleruagassaqaranilu ilitsersuuteqanngimmat nakkutilliisoqaranilu, meeqqat inuusuttullu sanngiiffillit qarasaasiakkut pimmatigineqarnissamut innarlerneqarnissamullu qaninnerupput. Meeqqat inuusuttullu sanngiiffillit, maluginiaanissaq killiliinissarlu ajornartorsiutigereerpaat, taamatullu imminnut ajoquserniartuusinnaasarlutik.
   
• Inuit attaveqatigiiffii annilaanganermik annertusititsisarput (anxiety)
  -> nammineq inuttut inuuneqarnermik eqqunngitsumik misigititsisarlutik
  -> qarasaasiap isiginnaarutaata saavani toqqissilluni issialluni inunnut allanut uumissuinissaq ajornannginneralaarsuuvoq. Taamaammat pimmatiginninneq nalinginnaasumik inuunermi pisumiit
  sakkortunerujussuugajuppoq -> teknologi nutaaq atorlugu attavigineqartuarlunilu attaveqartuarsinnaanikkut nutaarsiassiinernut iluarinnillunilu nalunarnernut naatsorsuutigisat annertoorujussuupput
  > imarisat uukapaatitsiniutit, qalliinnarsiortut inuunermilu piviusumi piviusunngortikkuminaatsut.
   
• Qarasaasiakkut inuttut attaveqatigiinneq annikillisinneqartarmat misigissutsit sunnerneqarnerat pilertornerujussuarmik annertusiartortarpoq. Tamatuma peqatigisaanik inuit qarasaasiakkut attaveqatigiittarfiini pilertorneq, arajutsisaqarsimasinnaanermut siooraninngorsinnaasumik unammilligassaavoq. Arajutsisaqarnissaq annilaanngatigineqalersarmat, meeqqat inuusuttullu periarfissat attavigisat tamaasa (TikTok, Facebook, Instagram, Twitter il.il.) nutaarsiassiinissamut, nuannarinnilluni nalunaarnissamut misissuiuarnissamullu pinngitsaaliniarneqartutut ilisarput, taamaalillunilu qarasaq qasuersaanngisaannalersarluni. Dr. Englanderilu naapertorlugu tamanna meeqqat ineriartornerannut ajortumik sunniuteqartarpoq.
   
• Ilisimassuseq inummeersuunngitsoq inuit qarasaasiakkut attaveqatigiittarfiinit ilusiligaavoq pinngitsuuisinnaanngitsunillu sunniisinnaalluni, soorlu facebookkimi naasaalluni atuarnermi isiginnaarnermilu tassanngaannaq nal. ak. naariikatassimasartoq. Qarasaasiakkut ikiorsiisatoq imal. aliikkutassiaq ass. ikinngutigiinnermik piviusuusaartitsinikkut misigissutsikkut pinngitsuuisinnaanngortitsisinnaavortaaq. Taamaammat meerartatsinnik inuusuttatsinnillu illersuisunik maleruagassiortoqartariaqarpoq.
• Qarasaasiami internet aqqutigalugu nutaarsiassanut annertoqisunut; nipi assilisallu atorlugit piviusuusaartitsineq, paasissutissat uukapaatitsiniutit il.il. avaqqutaarniarnissaannut meeqqagut inuusuttagullu ilinniartinneq ajorpagut.

Inuunermi iluatitsinissaannut meeqqat ilinniartinnissaat inersimasut akisussaaffigigaat qularutissaanngilaq, inuusuttut ullumikkut silarsuarni marlunni inuuneqarnerat immaqa eqqumaffigivallaarsimanngilarput. Inersimasuttaaq qarasaasiakkut killissamik qaangiisumik pissusilersorsinnaasarmata, inersimasut namminneq meeqqanut maligassiuinerluttuugajupput, – tassaniipportaaq qarasaasiap isiginnaarutaata saani issialluni pissusilersornerup inunnut illuatungaaniittunut qanoq sunniuteqarnera isummerfigisariaqarnagu, piviunngitsumik toqqissisimaneq.

Pinnguaammi piviusuusaartitami toqqissinartuusariaqaraluami nuannersuusariaqaraluamilu, killisamik qaangiilluni pissusilersornermut assersuut takuneqarsinnaavortaaq.

Tassanissaaq inuit sunniuteqartut allat akuerineqaratik attualaarisarnerat pingaartumik niviarsiaqqat/arnat misigisarmassuk”pullartamik” inuttarisamut ungalussamik pisisoqarsinnaavoq.

Akerlianik ilikkagassatigut ineriartornikkullu internetsi pitsaasunik periarfissarpassuaqarpoq. Taamakkaluaq periarfissat pitsaasut tamaasa toqqissinartumik atorneqarsinnaanissaannut, meeqqattalu inuusuttattalu eqqarsartaatsikkut peqqissusaat illersorniarlugu aarlerinaatit isummerfigisariaqarpagut.